Kappale kauneinta Suomea

Pohjoismaiden suurin automuseo Mobilian Autokylä vetonaulana

VANTAAN INVALIDIEN KESÄRETKI KANGASALLE 07.06.2016

Pohjolan Matkan tuttu hissillä varustettu bussi tuli Markkulasta lähdettäessä täyteen innokkaita matkalaisia. Matkanjohtajana toimi luonnollisesti matkailu- ja retkeilytoiminnan vetäjä Erkki Heikkilä. Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamo oli ensimmäinen välietappimme, jossa saimme nauttia maukkaita mukaan otettuja täyteleipiä tetramehun kera suoraan yhdistyksen kylmälaukusta. Kahvin sai palveluna huoltamon kassalta.

Reilun kaksituntisen ajomatkan aikana saattoi ihailla Etelä-Hämeen maisemia niin mennessä kuin tullessakin. Reittimme kulki Pälkäneentietä kohti Kangasalaa. Kuulimme Erkki Heikkilän värikkään selostuksen Pälkäneen kunnan vaakunan aapiskukon vaiheista eikä tämä jäänyt suinkaan ainoaksi kulttuurihistorialliseksi tietoiskuksi. Kuntaliitoksen vuoksi Pälkäneen kunnan vaakunassa kukko on tosin nyttemmin 2007 korvattu Luopioisten lumpeenkukalla.

Heikkilä kertoi, että viipurilainen kirjanpainaja Daniel Medelplan teki isonvihan aikaan kulttuuriteon veistäessään aapisen puusta. Näin saatettiin vuonna 1719 painaa puulaatoilla tarpeellisia teoksia valistuksen virittämiseksi tavallisen rahvaan keskuuteen. Kirjat oli tuhottu sodan melskeissä lähes kokonaan aapista myöten. Uusi aapinen syntyi Pälkäneen lepästä. - Näin aapiskukko oli saanut puujalat, tiivisti Heikkilä. - Kaivertaminen saattoi olla myös tilaustyö, joka syntyi Turun tuomiokapitulin käskystä, tiesi Heikkilä kertoa. Näin välttämätöntä opetusmateriaalia kyettiin tuottamaan poikkeuksellisissa oloissa.

Kangasalta saimme kyytiin kokeneen matkaoppaan Jussi Lehtosen. Opastettuun kiertoajeluun kappaleeseen kauneinta Suomea Kangasalan kirkonkylältä oli varattu puolitoista tuntia. Jussi kertoi ensi töikseen Kangasalla järjestetystä suurta paikallista huomiota saaneesta äänestyksestä Kangasalan torin nimestä. Torin nimeksi päätettiin lopulta antaa Kangasalan tori. Paikallinen 1975 perustettu Pikkolan yläaste on ollut aikanaan Pohjoismaiden suurin. Kuuluisin paikallinen asukas lienee ollut Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär, joka asui alueella 1577-1612. Jalmari Finne on kirjoittanut hänestä esikoisteoksensa.

Matkalla näimme vilahduksen Kustaa Vaasan 1550-luvulla perustaman Liuksialan kartanon idyllisestä koivukujasta 340 koivuineen. 111 hehtaaria peltoa, 400 hehtaaria metsää. Roineen armaiset aallotkin näkyivät auton ikkunasta. Sakari Topelius on kirjoittanut aiheesta laulun 1853. Sillanpään Hurskaassa kurjuudessa kuvataan näitä maisemia Tampereen takana. Myös rakennusmestari Kalle Päätalon kädenjälki on nähtävissä. Keskustelua muuallakin kuin paikallisessa taiteilijoiden Lepokodissa herättänyt 12 miljoonan euron Kangasala-talo sisältää mm. elokuvateatterin, museon ja näyttelytiloja.

Tavanomaiseen tapaan käytettävissämme oli asiantunteva opastus sekä matkan aikana että perillä Mobilian Autokylässä, joka on auto- ja tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo. Lähistöllä sijaitsee myös Vehoniemen museoautonäyttely. Mobilian taustalla oleva Mobilia-säätiö on perustettu 1986.  Säätiön taustavoimina on 30 auto- ja tiealan yhteisöä. Automuseo oli retkemme aikana jaettu klassikko- ja ralliosastoihin päätalon ja teemahallin kesken. Nyttemmin on avattu varsinainen rallimuseo päätalossa.

Mobilian Autokylän pihalla ensin osui silmään massiivinen Cadillac Fleetwood Imperial Sedan vuodelta 1949. Sisällä hallissa oli nähtävänä muun muassa valtiotieteen tohtori h.c. Kalle Könkkölän punavalkoinen Chevrolet Chevy Combi, josta kuva oheisessa retkikuvastossamme.  Auton valmistusvuosi 1980, moottori V8 5,7 bensiini. Auto on ensimmäinen Suomessa pyörätuolivammaiselle itse ajettavaksi muunnettu. Auto on lahjoitettu Mobilian kokoelmiin vuonna 2007.                                                                 

Tämänvuotinen Mobilian teemanäyttely Pakettiraketit on koostettu pakettiautoista ja jakeluliikenteen historiasta aina 1900-luvun alusta asti. Ensi vuoden teemanäyttely tulee olemaan Suomi turvassa 100 vuotta koostuen poliisin, armeijan ja palokunnan kalustosta. Pakettiauton suuri pinta-ala osattiin heti käyttää mainoksiin. Suomen moottoriajoneuvokanta lähti kasvuun 1920-luvulla alle 2000:sta yli 35000:een. Näyttelyssä oli esillä myös erilaisia piilofarmareita ja matkailuautoja.        - Autoverohan tuli Suomeen 1958 ja aluksi se oli voimassa vain vuoden kerrallaan, kertoi museo-opas. Pakettiautosta ei hyötyajoneuvona tarvinnut maksaa autoveroa.

Mobilian ohjelmassa on sekä pysyvät että vaihtuvat näyttelyt, museokaupan palvelut, kokous- ja juhlapalvelut, oheisohjelmat sekä tapahtumat. Pysyviin näyttelyihin kuuluvat esimerkiksi Rally Hall of Fame  ja klassikkoautonäyttely. Teemanäyttelyt käsittelevät tieliikenteen historiaa. Lähituntumassa toimii mm. lasten leikkipuisto, liikennepuisto, kesäteatteri ja venesatama. Niinpä Mobiliassa käy vuosittain noin 45000 vierasta. Rallimuseon avajaisvuoden ajankohtainen aihe on legendaarinen rallikuljettaja Henri Toivonen.

Jouni Kaukonen 25.06.2016

Nämä valokuvat on kuvannut Keduse Yared